-
Ryhmätyön aiheena
Alueellisen avoimen yliopisto-opetuksen tulevaisuus
Pienryhmiin pohdittavaksi:
Mitä nykyisistä hyvistä käytänteistä / toteutustavoista pitää ja kannattaa säilyttää?
Millaisiin haasteisiin pitää tarttua lähivuosina, miten meidän pitää profiloitua?
Millä keinoin voimme toteuttaa avointa yliopisto-opetusta alueilla vielä 2015-2020?
Minkälaisia kehittämishankkeita tarvittaisiin eri avointen yliopistojen välille tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ja avointen yliopistojen välille?- 8. kesäkuuta 2011 5.53
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Ryhmätyöaiheet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8.6.2011
VastaaPoistaLotta Juslin
Alueellisen avoimen yliopisto-opetuksen tulevaisuus
MUISTIO
Pohjanen Mika, Pirjo Rönkä, Raili Kontinen, Matti Jalkanen, Eeva Hallikainen, Jenni Heinonen, Lotta Juslin (sihteeri), Eeva Kykkänen, Olli Ylönen, Eija Siltari, Juha Pohjonen (pj.), Jorma Rinta-Kanto
– Mitä nykyisistä hyvistä käytänteistä / toteutustavoista pitää ja kannatta säilyttää?
– Millaisiin haasteisiin pitää tarttua lähivuosina, miten meidän pitää profiloitua?
Pohdittiin katoavatko avoimen opintojen järjestäjät? Järjestääkö avoin kaiken tulevaisuudessa itse?
Suomalainen avoin yliopisto perustuu alueelliseen yhteistyöhön, mutta nyt oppilaitosverkosto on katoamassa. Työväenopistojen osuus vähentynyt kurjasti. Kansanopistot ja kesäyliopistot ovat pärjänneet edelleen.
Avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen vaatii paneutumista. Esim. kesäyliopistoja on lyöttäytynyt yhteen kurssien järjestelyllä ja ottanut käyttöön ac:n opetuksessa. Näyttääkö nyt siltä, että kesäyliopistoja rooli todellakin vahvistuu? Voisiko kesäyliopistoille antaa tämän tehtävän ja myös resurssit?
Yliopistojen pistemäisyys ei tarkoita, että yliopisto toimii vain paikkakunnallaan. On verkko- ja etäopintoja maanlaajuisesti ja kansainvälisestikin.
Se on hyvä, sillä kaikkia aineita ei opeteta kaikissa avoimissa yliopistoissa. Paikallinen organisaattori on hyvä olla opiskelijan tukena.
Enää ei ole resursseja pienen opiskelijamäärän pyörittämiseen, ja se näkyy opintojen peruutuksissa. Myös opettajien löytyminen voi olla vaikeaa kansalaisopistoissa (palkat pienet). Osa kansanopistoista on kriisikansanopistoja, osa toimii hyvin.
koulutusrationalisoinnin aikakausi tulee
Myös uusia yhteistyökumppaneita, esim. sairaanhoitopiirit.
Alueellisten, aktiivisten toimijoiden säilyminen olisi tärkeää. Alueellisten ratkaisujen hakeminen on tärkeää. Murheena on tasa-arvon säilyttäminen, jossa on alueellista epätasa-arvoa.
Kehäkolmosen ulkopuolella kesäyliopistot yksin eivät pysty täyttämään opetustarvetta. Voisiko opisto tarjota jatkossa vain puitteet ja opetus tulisi esim. ac- tai videovälitteisesti? Kaikille ihmisille etäopinnot eivät sovellu vaan he haluavat kokoontua.
Kaikilla pienillä aluelila ei voi tarjota opintoja, sillä opinnot eivät toteudu. Miten paljon väkimäärää tarvitaan, jotta opinnot alkaisivat? Ennustettavuus opintojen alkamiseen täytyisi olla, sillä se palvelee asukkaita.
Yliopistojen push-ajattelusta pitäisi siirtyä alueen pull-ajatteluun. Alue ei ota mitä annetaan vaan toisinpäin.
Joiltain alueilta voi puuttua järjestävä taho esim. kesäyliopisto-opintojen järjestämiseen.
Kesäyliopisto rahoittaa täydennyskoulutuksen tuloilla avointa yliopisto-opetusta.
jatkuu....
..jatkuu:
VastaaPoista- Millä keinoin voimme toteuttaa avointa yliopisto-opetusta alueilla vielä 2015–2020?
Yhteistyö: joku järjestää jotain, joku toinen muuta
Uudet menetelmät: tvt
Kokemuksia hyvistä yhteistyökumppaneista ja –ratkaisuista on otettava.
järjestelmällistä yhteistyötä
www.avoinyliopisto.fi-palvelu päättynee
Se vaatisi ison teknisen remontin ja rahaa.
Kaupallinen toimija tarjoaa Koulutus.fi
Onko järkeä laittaa sinne valtion koulutuksia?
Kaikki koulutustarjonta tulisi olla tavoitettavissa yhden portaalin kautta on tuossa idea.
Koulutuksiin on saatava volyymiä, jotta nuorisotyöttömyys saadaan pois jne. Meneekö kilpailuttaminen koulutuksissa liian pitkälle?
Ajasta ja paikasta riippumattomuus on edelleen avoimen tavoite. Ehkä sitä lähestytään jo 2015. Tuleeko välineurheilu tähän liikaa mukaan? Tarvitaan myös paikallisia ryhmiä tukemaan opiskelua?
Voisiko markkinoinnissa nostaa esille ryhmän tuen hyvänä juttuna?
Opinto-ohjaus ei ole tuettua monissa opinnoissa? Aikaa ei ole antaa ohjausta eikä resursseja.
Koulutuksen tasa-arvo on ainoa asia, joka puree kansanedustajiin. Tasa-arvoa kannattaa painottaa.
Hankerahoilla on saatu mahdollisuus järjestää ohjausta.
Hinnat nousevat kun opistot ovat järjestäjinä > ongelmallista
Yliopistoissa on nostettu ohjaus tärkeäksi. Siihen vedoten tulisi saada ohjaus rahoituksen puitteisiin myös opistoissa.
Toivotaan, että puhe muuttuu rahaksi ohjauksen suhteen.
4.
- Minkälaisia kehittämishankkeita tarvittaisiin eri avointen yliopistojen välille tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ja avointen yliopistojen välille?
Menevätkö hankkeiden (esim. Opinovi) rahat hallinnointiin? Hankkeista on hyviäkin esimerkkejä.
Mille alueille kehittämishankkeita kannattaisi tehdä?
Kyselyjä opintoideoista selvitetään. Miksi kysyntään ei vastata tarjonnalla?
Ohjaus-hankkeita, joissa kehitetään ohjauksen muotoja, tulisi tehdä. Ei hallinto-hankkeita.
Avointen keskinäinen yhteistyö ei ole hyvällä tolalla ja uusi laki vielä vaikeuttaa sitä.
Opistot ja avoimet voisivat tehdä yhdessä pedagogista kehittämistä: pilotteja yms.
Ministeriön lait lyövät korville. Saisiko avoimelta vetoapua vapaan sivistystyön rahoitukseen? Nykyisillä rahoitusjärjestelmillä yhteistyö menee vaikeaksi.
terveisin Lotta Juslin