Leenan ryhmän ajatuksia

Ryhmäraportti, ti 8.6.2011 i-p
Pj Leena Leskinen, siht. Satu Nurmela

ALUEELLISEN AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN TULEVAISUUS

Mitä nykyisistä hyvistä käytänteistä /toteutustavoista pitää ja kannattaa säilyttää?

Nykykäytännöt ovat hyviä, jos ne vain säilyvät. Avoimet yliopistot ovat muuttuneet joustaviksi yhteistyökumppaneiksi. Tarjonta on monipuolista. Jatkossa yhteistyöverkoston on uudistuttava kentän tarpeiden mukaan. Käytänteistä monimuoto-opetus tulee säilyttää.

Millaisiin haasteisiin pitää tarttua lähivuosina, miten meidän pitää profiloitua?
Haasteita:
Rahoitusperusteiden muutos on haaste. Ei tiedetä vielä mitä se tuo tullessaan, ennakointi? Rajallinen opettajaresurssi. Yliopisto-opettajilla on rajalliset mahdollisuudet opettaa opistoissa, mutta monimuoto-opetus on edelleen hyvä käytäntö. Työnjako eri toimijoiden välillä on asia mitä tulee selkiyttää samoin kuin eri toimijoiden profiilit. Kunkin toimijan muutokset heijastuvat myös muiden toimintaan samalla kentällä. Muutos esim. kansanopistoissa heijastuu myös muihin vapaan sivistystyön toimijoihin. Tulevaisuuden haasteita ovat mm. avoimen yliopisto-opetuksen rooli maahanmuuttajien koulutuksessa ja koko opintopolun ohjausprosessin hallinta. Aikuisten ohjauksen strategiset linjaukset ja EU-strategia linjaavat näitä toimintoja lisää. Silti mm. korkeakoulujen ohjausstrategiasta puuttui aikuiskoulutus kokonaan! Ohjaus ja oppimiskeskusajatus pitää systemaattisesti nostaa esiin. Hinnoittelupolitiikka ja maksut ovat edelleen haasteellisia huomioiden yhteistyötahojen erilainen hinnoittelupolitiikka vs. avoin yliopisto. Nuorten välivaiheopinnot (ns. välivuosi) lukion jälkeen ennen yliopisto-/ammatillista koulutusta on tärkeä tehokkaammin avoimessa hyödynnettävä mahdollisuus. Toinen lähivuosien kohderyhmä on ikääntyvät, jotka ovat potentiaaleja avoimen yliopiston opiskelijoita. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja käyttöönotto on merkittävä haaste avoimille ja edelleen yhteistyökentälle.

Millä keinoin voimme toteuttaa avointa yliopisto-opetusta alueilla vielä 2015-2020?

Verkostoituminen ja työnjaon selkiyttäminen vahvistaa sivistystyötä. Monimuoto-opetuksen ja verkko-opetuksen avulla varmistetaan opetuksen saatavuus ja saavutettavuus sekä mm. kumppanuus kesäyliopistojen kanssa. Alueen ja yritysten tuntemus ovat samoin kesäyliopistojen vahvuuksia (mm. koulutustarveselvitykset?). Kansanopistot huolehtivat nuorten koulutustarpeista. Yliopistojen oma profiloituminen koulutustarjonnassa tulee olennaisesti vaikuttamaan yhteistyökenttään . Se vaikuttaa avointen yliopistojen profiloitumiseen ja tehostaisi näin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttamista. Avoimen maksukatto 10 €/opintopiste takaa osaltaan avoimen opintojen tarjonnan mm. kansalaisopistoissa.

Minkälaisia kehittämishankkeita tarvittaisiin eri avointen yliopistojen välille tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ja avointen yliopistojen välille?

Opinto-ohjauksen kehittämishanke? Ohjausprosessin kehittäminen huomioiden eri kohderyhmät, eri vaiheissa opiskelevat sekä eri toimijat ja niiden (=meidän) välinen yhteistyö on selkeästi kaikille yhteinen haaste. Samoin yhteistyöketjun työnjaollisen toimivuuden kehittäminen. Onko toisten tehtävänä tuottaa sisältöjä ja opetusta ja toisilla rekrytoida ja ohjata oppimista? Tutkintotavoitteisen opiskelun edistämisen kehittämishanke? Väylät yliopistoihin: erilaiset käytännöt, valintaperusteet autonomisilla yliopistoilla tekee väyläopinnoista haasteellisen yhteistyötahojen näkökulmasta. Tavoitteena olisikin hyvä olla mm. tavoitteellisesti opiskelevaa opiskelijaa palvelevat pidemmälle aikavälille asetetut valintakriteerit.  Kenttä on kirjava hallita opiskelijoiden ja yhteistyöverkoston näkökulmasta. Markkinointiyhteistyöhön liittyvä hanke? Entä käytetäänkö väylää markkinointikanavana ja yliopiston rekrytointiväylänä riittävästi?

Ryhmän 2 keskustelumuistio

Ryhmä 2


Ryhmässä olivat Arja Alatalo, Jaana Nuottanen, Mika Nirvi, Erja Tynkkynen-Tammisuo, Merja Karjalainen, Minna Laitinen-Karipohja, Leila Saramäki, Mervi Varja, Riitta Aalto, Jaana Luotonen, Mikko Ylinen ja Katriina Mäkinen (kirjuri).



Keskustelimme kahdesta pääteemasta:
1. opistojen rooli uusien verkkovälitteisten opetusmuotojen kehittyessä
2. ohjaus- ja neuvontapalvelut avoimessa yliopisto-opetuksessa

1.
Verkkovälitteisen opetuksen yleistyessä opistojen rooli on muuttunut hyvin erilaiseksi. Opistoja pohdituttaa oppilaitoksen rooli ns. puhtaassa verkko-opetuksessa, jossa tuutorointi tulee avoimesta yliopistosta. Mitkä olisivat opiskelijan ja opiston kannalta mielekkäät ohjauspalvelut? Paikallinen ohjaus olisi selkeästi nivottava opetusohjelmaan, muutoin opiskelijat eivät saavu tilaisuuksiin vaikka niitä olisi helpostikin tarjolla. Kesäyliopistoissa ja kansalaisopistoissa ohjauksen järjestäminen on myös valtionavun kannalta ongelmallista. Kansaopistoissa on joissakin aineissa onnistuttu luomaan toimiva verkko-opetusta tukeva paikallinen ohjausjärjestelmä, mutta niissäkään kaikkea potentiaalia ei ole vielä käytetty ja arvioitu.

Verkkovälitteinen luento-opetus on hyväksi havaittu tapa toteuttaa opetusta: se säästää kustannuksia ja mahdollistaa opetuksen aloittamisen myös pienemmillä opiskelijamäärillä. Verkkovälitteisyys on myös lisännyt opistojen välistä yhteistyötä ja muuttanut opiskelumuotoja. Suoraan välitettävien luentojen ohella on mahdollista tehdä tallenteita, joita voidaan purkaa paikallisissa ryhmissä tuutorin johdolla. Näitä muotoja kehitetään ja testataan mm. Linjakkaasti yhdessä –hankkeessa, jossa toimijoina ovat avoimet ja kesäyliopistot.

Opistojen yhdessä järjestämä opetus saattaa jatkossa lisätä myös eri opistotyyppien yhteistyötä alueilla, se vähentää päällekkäisyyttä ja lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuutta. Uudet tavat järjestää opetusta edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä opiston ja avoimen suunnittelijan välillä; se mahdollistaa kustannustehokkaamman tavan järjestää opetusta – ja parhaimmillaan - luo aidon vuoropuhelun kentän tarpeiden ja avoimen yliopiston välillä.

2.
Ryhmän keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi ohjaus- ja neuvontapalvelujen arviointi ja kehittäminen. Erilaisten opiskelumahdollisuuksien viidakossa opiskelijat tarvitsevat tehokkaampaa opintoneuvontaa jo ennen opintojen alkua. Opintojen eri vaiheissa ohjauksen tarve vaihtelee: aikuisoppijat ovat opiskelutaustaltaan hyvin erilaisia. Itä-Suomen yliopistossa meneillään oleva Virtukampus –hanke tuo toivottavasti uusia työkaluja avoimen ohjauskenttään.
Opiskelijan ohjauksessa työnjako ei ole aina selvä: mitkä kysymykset kuuluvat opiston vastattavaksi, mitkä kysymykset avoimelle ja mitkä ovat asioita, joissa vastuu kuuluu emoyliopistolle. Vaikka opiskelijalle ideaali tilanne olisi ’yhden luukun’ - periaate, työnjako ja sen selkiyttäminen on välttämätöntä.

Opistojen edustajat kiinnittivät huomiota sopimuskäytäntöihin, jotka ovat kaikissa avoimissa erilaiset. Yhtenäisemmät sopimukset helpottaisivat opistojen työtä ja nostaisivat ohjauspalvelujen laatua.
Avointen yliopistojen sopimuskäytännöt ja niiden yhtenäistäminen nostettiinkin yhdeksi mahdolliseksi kehittämishankkeeksi.

Paneelikeskustelu rakennemuutoksen vaikutuksista

Paneelikeskustelun osallistujat Pirkko Ruuskanen-Parrukoski/Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, Jaana Nuottanen/Kansalaisopistojen liitto KoL, Jyrki Ijäs/Suomen kansanopistoyhdistys, Mika Nirvi/Suomen Kesäyliopistot ry ja Mervi Varja/Turun yliopisto keskustelivat avoimen yliopisto- opetuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta kansalaisopistoissa, kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa.

Ryhmätyöaiheet

Ryhmätyön aiheena

Alueellisen avoimen yliopisto-opetuksen tulevaisuus

Pienryhmiin pohdittavaksi:

Mitä nykyisistä hyvistä käytänteistä / toteutustavoista pitää ja kannattaa säilyttää?

Millaisiin haasteisiin pitää tarttua lähivuosina, miten meidän pitää profiloitua?

Millä keinoin voimme toteuttaa avointa yliopisto-opetusta alueilla vielä 2015-2020?

Minkälaisia kehittämishankkeita tarvittaisiin eri avointen yliopistojen välille tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ja avointen yliopistojen välille?

8. kesäkuuta 2011 5.53

FINEST-seminar blog

Here you will find FINEST-reports of group working, photos, comments etc. and you are welcome to comment outputs and discussions.