Leenan ryhmän ajatuksia

Ryhmäraportti, ti 8.6.2011 i-p
Pj Leena Leskinen, siht. Satu Nurmela

ALUEELLISEN AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN TULEVAISUUS

Mitä nykyisistä hyvistä käytänteistä /toteutustavoista pitää ja kannattaa säilyttää?

Nykykäytännöt ovat hyviä, jos ne vain säilyvät. Avoimet yliopistot ovat muuttuneet joustaviksi yhteistyökumppaneiksi. Tarjonta on monipuolista. Jatkossa yhteistyöverkoston on uudistuttava kentän tarpeiden mukaan. Käytänteistä monimuoto-opetus tulee säilyttää.

Millaisiin haasteisiin pitää tarttua lähivuosina, miten meidän pitää profiloitua?
Haasteita:
Rahoitusperusteiden muutos on haaste. Ei tiedetä vielä mitä se tuo tullessaan, ennakointi? Rajallinen opettajaresurssi. Yliopisto-opettajilla on rajalliset mahdollisuudet opettaa opistoissa, mutta monimuoto-opetus on edelleen hyvä käytäntö. Työnjako eri toimijoiden välillä on asia mitä tulee selkiyttää samoin kuin eri toimijoiden profiilit. Kunkin toimijan muutokset heijastuvat myös muiden toimintaan samalla kentällä. Muutos esim. kansanopistoissa heijastuu myös muihin vapaan sivistystyön toimijoihin. Tulevaisuuden haasteita ovat mm. avoimen yliopisto-opetuksen rooli maahanmuuttajien koulutuksessa ja koko opintopolun ohjausprosessin hallinta. Aikuisten ohjauksen strategiset linjaukset ja EU-strategia linjaavat näitä toimintoja lisää. Silti mm. korkeakoulujen ohjausstrategiasta puuttui aikuiskoulutus kokonaan! Ohjaus ja oppimiskeskusajatus pitää systemaattisesti nostaa esiin. Hinnoittelupolitiikka ja maksut ovat edelleen haasteellisia huomioiden yhteistyötahojen erilainen hinnoittelupolitiikka vs. avoin yliopisto. Nuorten välivaiheopinnot (ns. välivuosi) lukion jälkeen ennen yliopisto-/ammatillista koulutusta on tärkeä tehokkaammin avoimessa hyödynnettävä mahdollisuus. Toinen lähivuosien kohderyhmä on ikääntyvät, jotka ovat potentiaaleja avoimen yliopiston opiskelijoita. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja käyttöönotto on merkittävä haaste avoimille ja edelleen yhteistyökentälle.

Millä keinoin voimme toteuttaa avointa yliopisto-opetusta alueilla vielä 2015-2020?

Verkostoituminen ja työnjaon selkiyttäminen vahvistaa sivistystyötä. Monimuoto-opetuksen ja verkko-opetuksen avulla varmistetaan opetuksen saatavuus ja saavutettavuus sekä mm. kumppanuus kesäyliopistojen kanssa. Alueen ja yritysten tuntemus ovat samoin kesäyliopistojen vahvuuksia (mm. koulutustarveselvitykset?). Kansanopistot huolehtivat nuorten koulutustarpeista. Yliopistojen oma profiloituminen koulutustarjonnassa tulee olennaisesti vaikuttamaan yhteistyökenttään . Se vaikuttaa avointen yliopistojen profiloitumiseen ja tehostaisi näin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttamista. Avoimen maksukatto 10 €/opintopiste takaa osaltaan avoimen opintojen tarjonnan mm. kansalaisopistoissa.

Minkälaisia kehittämishankkeita tarvittaisiin eri avointen yliopistojen välille tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ja avointen yliopistojen välille?

Opinto-ohjauksen kehittämishanke? Ohjausprosessin kehittäminen huomioiden eri kohderyhmät, eri vaiheissa opiskelevat sekä eri toimijat ja niiden (=meidän) välinen yhteistyö on selkeästi kaikille yhteinen haaste. Samoin yhteistyöketjun työnjaollisen toimivuuden kehittäminen. Onko toisten tehtävänä tuottaa sisältöjä ja opetusta ja toisilla rekrytoida ja ohjata oppimista? Tutkintotavoitteisen opiskelun edistämisen kehittämishanke? Väylät yliopistoihin: erilaiset käytännöt, valintaperusteet autonomisilla yliopistoilla tekee väyläopinnoista haasteellisen yhteistyötahojen näkökulmasta. Tavoitteena olisikin hyvä olla mm. tavoitteellisesti opiskelevaa opiskelijaa palvelevat pidemmälle aikavälille asetetut valintakriteerit.  Kenttä on kirjava hallita opiskelijoiden ja yhteistyöverkoston näkökulmasta. Markkinointiyhteistyöhön liittyvä hanke? Entä käytetäänkö väylää markkinointikanavana ja yliopiston rekrytointiväylänä riittävästi?